Ida kävi myös yleisön edessä kun hänet kutsuttiin hakemaan Viikon välkky -kilpailun pääpalkintoa. Tieto tästä tuli meille jo aikaisemmin, kun neiti toi kotia planketin missä luki että hän on voittanut 150€ shekin. Talvella oli kolmen viikon ajan koulussa vanhempainyhdistyksen järjestämä kamppanja, missä vanhempien tuli allekirjoittaa viikon päätteessä lappu että lapsemme on käyttänyt viikon aikana heijastimia. Jokaisen koululaisen laput osallistuivat loppuarvontaan, jonka pääpalkintona oli tuo 150€. Ida palautti kolmesta lapusta vain kaksi, joten hyvää onnea on ollut.
Viikon välkky!
Juhlan lopuksi Idan luokka eli kakkosluokkalaiset kukittivat ala-asteelta lähtevät 6 luokkalaiset. Idalla oli kaksi omaa kummia ja vielä Ruotsiin muuttaneen serkkupojan toinen kummi kukitettavana. Kun ruusuja jaettiin 2-luokkalaisille valmiiksi, niin huomattiin että yksi ruusu puuttui ja se sattui juuri Idan kohdalla. Ida sanoi kovemmalla äänellä, että hän tarvitsee kolme ruusua, koska hänen pitää antaa kukka myös hänen serkkupojan kummille. Niin että asia tuli selväksi. En tiedä mistä, mutta jostakin kouluavustaja löysi yhden ruusun ja näin tuli onnellinen loppu ja kaikki 6 luokkalaiset saivat ruusun. Olisihan se ollut tylyä jos joku olisi jäänyt paitsi.
2. luokan tosidtuksen haku Johanna-opelta
Todistuksien jaon jälkeen kävimme mummolassa näyttämässä todistusta ja syömässä jätskit. Yllätykseksi tytöille lähdimme myös Hesburgeriin syömään. Ida on jo pitkään ehdotellut että kävisimme Hesessä. Tyttöjä kiinnostaa tietenkin pallomeri jossa voi syönnin jälkeen käydä leikkimässä. Joten kevätjuhlien kunniaksi lähdimme "juhla-aterialle" Heseen ja sitten pomppimaan pallomereen.
Iltapäivällä Mika heräsi päikkäreiltä ja tuumi että hän sai hullun idean, jonka myötä me pakkasimme tavarat ja suuntasimme Ylitorniolle mökille. Mökkeily alkoi tietenkin perinteiseen tapaan, eli vesisateella. Niin kuin aina meidän tuurillamme, mutta se ei estänyt meitä pomppimasta ulkona. Illalla onneksi kuitenkin aurinko pilkahteli välillä ja sade lakkasi. Veeti oli ensimmäistä kertaa mökillä ja olihan se ihmeissään kun sai juosta ihan vapaasti eikä kukaan huutanut "tänne" tai "ei mene". Hieman arkaili aluksi ja katteli kun ravasimme edes takaisin hakiessamme puita, sytyttäessämme saunaa ja vesipataa ulkona ja pumppasimme vettä kaivosta. Reppana ei oikein tiennyt kenen perässä kulkea. Pihalla oli kuitenkin paljon tilaa leikkiä ja kivoin leikki olikin frisbiin heittäminen, ja voi sitä ylvästä menoa kun Veeti sai frisbiin suuhunsa.
Luultavastikin jossain vaiheessa väsy iski Veetillekin kun ei jaksanut kiertää portaita pitkin pois terassilta mennäkseen, vaan päätti oikaista terassin kaiteitten välistä. Harmikseen vaan takapuoli ei mahtunut kaiteiten pilareiden välistä, vaan siihen jumahti kiinni. Lopputulos oli että koira roikkui kaiteesta pää ja etupää alaspäin. Pois pinteestä pääsi, kun työnsin sen takaisin terassille pinnojen välistä. Kipeää ei tuntunut käyvän, sillä roikkuessaan nosteli vain päätä ja katteli, että mitä nyt tapahtui. Ei muuten pistänyt päätä toista kertaa pilareiden väliin ja vielä vähemmin yritti oikaista, vaan käytti visusti portaita.
Tänä aamuna olikin sitten pilvistä mutta ei kuitenkaan vettä satanut. Tuuli tosin viilensi ilmaa, mutta sehän ei haitannut meidän tyttöjä. Ulkoleikit alkoivat heti kun lastenohjelmat oli katottu ja aamupala syöty. Joutsenet piettivät meille seuraa, kun lentelivät suon ja järven väliä. Ja västäräkkikin vähän väliä pyrähteli räystään alle. Kai sillä siellä poikaset on.
Päivä menikin siinä kun laittelimme pikku hiljaa paikkoja kuntoon tietäen että kotia pitäisi lähteä, sillä huomenna palaisi arki taas meidän mökkiin. Vastahakoisesti tuntui jokainen lähtevän mökiltä, sillä jokainen olisi halunut jäädä pitemmäksi aikaa, varsinkin muksut. Ennen kuin lähdimme kotia mökillä piipahtivat isosisko kumppaninsa kanssa vierailulla. Mukana oli tottakai Zella-neiti. Veeti reppana oli taas alistettu kun Zella tuli lähellekkään. Zella yritti saada Veetistä leikkikaveria, mutta toinen iski aina visusti takapuolensa maahan kun toinen tuli lähellekkään. Zella päätti käydä myös näyttämässä kuinka sitä mennään myös uimaan. Isosisko nauroi ja pyöritteli päätä, kun näki kuinka puhdas koira oli uinnin ja hiekassa möyhimisen jälkeen. Ajatellen vielä että he olivat vielä jatkamassa matkaa toiseen kyläpaikkaan. No kuivaamisella ja harjaamisella saatiin kuitenkin hyvä lopputulos.
Kotimatka oli hiljainen kun tytöt ja Veeti nukkuivat. Muutenkin niin kuin normaalisti mieliala autossa mökiltä lähtiessä ei ole kovin koholla, kun haluttaisi jäädä vielä vähäksi aikaa sinne. Mutta niin kuin sanoimme lähtiessä, että ainahan sinne pääse takaisin ja kesä on vasta alussa.
Kommentit