Mika ponkaisi aamulla aikaisin ylös ja lähti käymään vielä Pajujärvellä "pikavisiitillä". Mie ja tytöt laittelimme paikkoja lähtökuntoon Jaanan ja Simon  luona, sillä kotimatka oli edessä. Kävimme vielä tyttöjen kanssa pyörähtämässä kylän kaupoissa, varsinkin Makasiinissä, mistä Noora halusi samanlaisen huivin kuin minä ostin edellisellä reissulla. Ida löysi myös koulutavaroita syksyä varten.
    Paula-mummo kävi vielä morjestamassa meitä kunnes pakkasimme auton lähtö valmiiksi. Tosin kotia ei vielä suunnattu, vaan kylälle Mia-kummin luokse kaffeelle. Mia oli leipassut hyvän makuista mustikkapiirakkaa ja minä tietty ohjetta heti kysymässä. Noora ja Ida leikkivät pihalla ja leikkipuistossa Miken ja Millan kanssa, sillä aikaa kun me istuimme pöydän äärellä.

Mian mustikkapiirakka

1 valmista murotaikina                  
1 dl kermaviiliä                              
1 kananmuna
1,5 dl sokeria (Kirjoitusvirhe! Sokeria laitetaan 0,5 dl. )
vaniljasokeria
marjoja

Painele sulannut murotaikina vuuan pohjalle ja reunoihin. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada seos vuokaan. Ripottele marjoja pinnalle. Tee täytettä 2-3 annosta vuuan koosta riippuen, tietty. Paista uunissa, mutta älä polta mustaksi. :)

 Kyliltä lähtiessämme suuntasimme kyllä Iisalmen suuntaan niin kuin kotimatkan alkusuunta ruukaa olla, mutta Lahdenperän viitan kohdalla käänsimme auton nokan Perämaata kohden. Kävimme vielä morjestamassa Jonin, Satun ja Väkän ennen lähtöä. Hekin olivat lähdössä käymään Iisalmessa, joten peräkanaa sitä sitten ajeltiin, kunnes he kääntyivät töötin ja vilkutusten saattelemana kaupungille vievälle rampille. Ja me vihdoinkin jatkoimme matkaa kohti Keminmaata. Vähän oli puhetta, että Satu ja Väkä ajelisivat käymään ensi viikon alusta meillä päin kylässä. Ihan kivaa olisi jos hurauttaisivat vierailulle.
    Kotimatka meni ihan hyvin. Pysähdyimme ensimmäisen kerran Pulkkilan jälkeen Uljuan tekojärven kohdalla jäätelölle. Oli muuten järven pinta laskenut reippaasti siitä, mitä se on ollut viime kerralla meidän pysähtyessämme. Rantatörmä oli pitkälti kuivana. Seuraavan kerran pysähdyimme Ouluntullissa, jossa vaihdoimme vain kuskia. Mika ajella hurruutti melkein koko matkan. Onneksi kerkesimme vielä Rytikariin kauppaan ostamaan iltasyötävää. Tosin kerkesimme Lapinlahdelta soittaa ukille, että ostaisivat meille litran maitoa, kun emme välttämättä kerkeä kotia kauppaan, mutta toisin kävi. Kiitos kuitenkin ukille ja mummille maitolitrasta! :) Ennen kotipihalle kääntymisstä piipahdimme Torrontiellä hakemassa tuon kyseisen maitolitran.
    Reissun jälkeen on aina mukava istahtaa olohuoneen sohvalle ja ajatella että "Oma koti kullan kallis"