Reissun jälkeen on kiva aamulla
herätä kotoa omasta sängystä ja aloittaa päivä normaaleilla askareilla.
Tekee hyvää olla joskus yhdenkin yön verran pois kotoa :)
Aamuaskareitten jälkeen leikin
puutarhuria pihalla ja ajelin nurmikon tälle syksylle viimeisen kerran.
Oli mukava kuinka piha oli tasaisen vihreä kuivasta kesästä huolimatta.
Syksyn kosteus on saanut pihan vihertämään taas. Vielä kun saisin
kavervat laitettua ruukkuihin ja havuja hankittua. Pitäisi varmaan taas
tehdä havukransseja ovia koristamaan. kaikenlaisia ideoita aina tulee
mieleen, mutta harvoin niitä toteuttaa. Ahkeroidessani ulkona Mika teki
sisällä Idan kanssa läksyjä ja kun hommat olivat hoidettu lähdimme
käymään kaupassa, sillä uusi harava oli hankittava... vanhasta kun
piikit ovat jo hävinneet. Samalla katselisin uusia ruukkuja terassille
syyskoristuksia varten, mutta harmikseni en löytänyt sellaisia mitä
olin etsimässä. Pitäisi käydä Tamppiksessa, siellä on vielä
puutarhamyymälä auki. Piipahdimme samalla Torronteillä moikkaamassa
mummia ja ukkia. Pihamaalla olivat hekin touhuamassa. Samalla
katsahdimme olkkarin pöytää, jota isä ja äiti ovat tarjonneet meille
sekä minun vanhaa "koulupöytää". Sen koulupöydän isä ja äiti toivat
meille jakun se tuossa terassilla seisoi neljällä jalallaan, Mikalle
tuli ajatus sen restaaroinnista. Eli hiosimme sen ja laittaisimme
hieman kirsikka-petsia pintaan. Tosin toisinaan vanhat huonekalut ovat
kauniita ohan sen näköisenä kun ne ajanmyötä ovat muuttuneet. Ne
kertovat itse itsestään omalla näöllään.
Kaupasta tultuamme alkoi sataa
vettä, joten minun alkava puutarhuri urani päättyi hyvin lyhyeen, enkä
päässyt kokeilemaan uutta haravaakaan. No ei tämä syksy vielä tähän
lopu ja suurin osa lehdistä on vielä puissa, joten touhua riittää ja
puutarhuria kerkeän leikkiä tympääntymiseen asti syksyn aikana.
Sade kuitenkin muuttui aikanaan
sumuksi, joten ruokailun jälkeen lähdimme koko poppoo lenkille Veetin
kanssa. Aluksi suuntasimme penkoille ja kiersimme Akkunusjoen vartta
pitkin pyörätielle. Penkoilla keräsimme pitkiä heiniä kimpuksi, apuna
käyttäen kivikauden työvälinettä katkaisuvälineenä eli terävää kiveä.
Kotona leikkasin heinät samanmittaisiksi ja laitoin maljakkoon.
Akkunusjoen varrella kävimme heittelemassä kiviä jokeen ja kuuntelimme
kuinka ääni kajahti kiviseinien välissä. Joki oli matala sillä
heittämämme kivet kolahtivat samantien pohjaan ja jäivät vaaleat kivet
jäivät näkyviin. Idan kanssa ollaan käyty siellä ennenkin ja Ida halusi
ottaa seuraavalla kerralla kameran mukaan, sillä sieltä saisi hienoja
kuvia neidin mielestä. Tosin kamera ei nytkään sattunut mukaan, harmi!
Kotia päästyämme lämmitimme saunan. Puhtaina kuin pulmuset oli mukava
sitten istahtaa pöydän ääreen ja pelata yhdessä Lännen kultapeliä. Peli
on säilynyt meikäläisen lapsuudesta saakka ja nyt sain opettaa sen
pelaamista Mikalle ja tytöille. Hauskaa oli ja nauru revahti ääneen
kuin joku sai aina kyniä toiselta osavaltiovuokraa tai rosvoporukka
ryösti jonku rytiköyhäksi. Oli mukavaa viettää yhdessä syysiltaa
kynttilöiden loistaessa, siitä mie tykkään :)
lauantai, 23. syyskuu 2006
Kommentit