Reissun jälkeen on kiva aamulla herätä kotoa omasta sängystä ja aloittaa päivä normaaleilla askareilla. Tekee hyvää olla joskus yhdenkin yön verran pois kotoa :)
Aamuaskareitten jälkeen leikin puutarhuria pihalla ja ajelin nurmikon tälle syksylle viimeisen kerran. Oli mukava kuinka piha oli tasaisen vihreä kuivasta kesästä huolimatta. Syksyn kosteus on saanut pihan vihertämään taas. Vielä kun saisin kavervat laitettua ruukkuihin ja havuja hankittua. Pitäisi varmaan taas tehdä havukransseja ovia koristamaan. kaikenlaisia ideoita aina tulee mieleen, mutta harvoin niitä toteuttaa. Ahkeroidessani ulkona Mika teki sisällä Idan kanssa läksyjä ja kun hommat olivat hoidettu lähdimme käymään kaupassa, sillä uusi harava oli hankittava... vanhasta kun piikit ovat jo hävinneet. Samalla katselisin uusia ruukkuja terassille syyskoristuksia varten, mutta harmikseni en löytänyt sellaisia mitä olin etsimässä. Pitäisi käydä Tamppiksessa, siellä on vielä puutarhamyymälä auki. Piipahdimme samalla Torronteillä moikkaamassa mummia ja ukkia. Pihamaalla olivat hekin touhuamassa. Samalla katsahdimme olkkarin pöytää, jota isä ja äiti ovat tarjonneet meille sekä minun vanhaa "koulupöytää". Sen koulupöydän isä ja äiti toivat meille jakun se tuossa terassilla seisoi neljällä jalallaan, Mikalle tuli ajatus sen restaaroinnista. Eli hiosimme sen ja laittaisimme hieman kirsikka-petsia pintaan. Tosin toisinaan vanhat huonekalut ovat kauniita ohan sen näköisenä kun ne ajanmyötä ovat muuttuneet. Ne kertovat itse itsestään omalla näöllään.
Kaupasta tultuamme alkoi sataa vettä, joten minun alkava puutarhuri urani päättyi hyvin lyhyeen, enkä päässyt kokeilemaan uutta haravaakaan. No ei tämä syksy vielä tähän lopu ja suurin osa lehdistä on vielä puissa, joten touhua riittää ja puutarhuria kerkeän leikkiä tympääntymiseen asti syksyn aikana.
Sade kuitenkin muuttui aikanaan sumuksi, joten ruokailun jälkeen lähdimme koko poppoo lenkille Veetin kanssa. Aluksi suuntasimme penkoille ja kiersimme Akkunusjoen vartta pitkin pyörätielle. Penkoilla keräsimme pitkiä heiniä kimpuksi, apuna käyttäen kivikauden työvälinettä katkaisuvälineenä eli terävää kiveä. Kotona leikkasin heinät samanmittaisiksi ja laitoin maljakkoon. Akkunusjoen varrella kävimme heittelemassä kiviä jokeen ja kuuntelimme kuinka ääni kajahti kiviseinien välissä. Joki oli matala sillä heittämämme kivet kolahtivat samantien pohjaan ja jäivät vaaleat kivet jäivät näkyviin. Idan kanssa ollaan käyty siellä ennenkin ja Ida halusi ottaa seuraavalla kerralla kameran mukaan, sillä sieltä saisi hienoja kuvia neidin mielestä. Tosin kamera ei nytkään sattunut mukaan, harmi! Kotia päästyämme lämmitimme saunan. Puhtaina kuin pulmuset oli mukava sitten istahtaa pöydän ääreen ja pelata yhdessä Lännen kultapeliä. Peli on säilynyt meikäläisen lapsuudesta saakka ja nyt sain opettaa sen pelaamista Mikalle ja tytöille. Hauskaa oli ja nauru revahti ääneen kuin joku sai aina kyniä toiselta osavaltiovuokraa tai rosvoporukka ryösti jonku rytiköyhäksi. Oli mukavaa viettää yhdessä syysiltaa kynttilöiden loistaessa, siitä mie tykkään :)