No niin, rauhallinen hetki on saapunut ja olisi varmaankin aika
kirjoitella kuulumisia. Tytöt ovat nukkumassa, Mika yövuorossa,
tiskikone jyllää keittiössä, Veeti käytetty iltapisulla ja
muurahaishyökkäystä yritetty estää... Meillä on muurahaiset
heränneet jo helmikuun puolella ja joka aamu tulevat tervehtimään meitä
keittiöön. Joka ilta on keittiössä tehtävä "suursiivous" jottei jää
mitään houkuttelevaa muurahaisille pöydille. Siitä huolimatta niitä
aina vaan löytyy tepastelemassa mitä kummemmista paikoista. Jos joskus
on kuitenkin pöydille jotain murusia jäänyt tai astioita
tiskialtaaseen, niin auta armias kuinka joka paikka vilisee pikku
ystäviä kun aamulla laittaa valot päälle. Myrkkyjäkään kun ei voi
laittaa Veetin takia. Odottelemme innolla kevään edistymistä ja kesää
jolloin kaverit päättävät muuttaa ulkomaailmaan.
Mika onkin tänään tehnyt kevättä katolla letkuttamalla jääpolannetta
pois. Tosin naureskeli ettei muista koskaan näin aikaisin maaliskuussa
tuota hommaa tehneensä. Tuntuu että talvi on ollut lyhyt, sillä
vastahan lumet satoivat maahan. Tosin aika myöhään verrattuna
aikaisempiin vuosiin. Ulkona onkin aivan ihanan loskaista ja rapaista.
Sekös sitten riemastuttaa aina kun käy Veetin kanssa lenkillä.
Tänäänkin koira oli niin ihanan likainen kun kotia pääsimme. (Tanja
naureskelee Ruotsin suunnalla, tiedetään!!!) Systeri nimittäin tuumasi,
kun Veeti tuli meille että ompa ihana yhdistelmä: vaalea koira ja
kurakelit. Sehän ei tiedä muuta kuin pesua lenkin jälkeen ja
pesuhuoneeseen suuntasimme suoraan tänäänkin sisälle tultuamme.
Tänään kävimme kummipoikamme, Eelin 1-vuotissynttäreillä. Tällä kertaa
kaikki olivat terveitä, sekä meillä että Mariannen ja Erkin luona.
Alunperin synttäreitä oli tarkoitus juhlistaa hiihtoloman alussa, mutta
siellä oli sairastuttu, joten päätimme jättää väliin. Tänään oli siis
toinen yritys ja onnistunut sellainen.
Harmittaa vain oma laiskuus
ja saamattomuus, kun näinkin lähekkäin asutaan, muutamien kilometrien
sääteellä eikä meikämanni saa otettua itseä niskasta kiinni ja lähettyä
kylään useammin. Pitäisi varmaan hieman ryhdistäytyä. Toisaalta meidän
poppoo on kyllä tunnettu harvemmista vierailuista. Ässitymme yleensä
niin hyvin kotosalle että vierailut jäävät vähemmälle.
Varsinkin parina päivänä meikämanni on jumittunut tuonne
askartelupöydän ääreen korttien pariin. Tänään olen tehnyt atc-kortteja
vaihdettavaksi Paperi 40
kanssa ja valmiiksi sainkin. Kuvia korteista en tietty laita vielä
näytille, vasta sitten kun ovat vaihtaneet osoitetta. Onkin mukava
jäädä odottelemaan postia ensi viikkoon kun elämäni ensimmäisen
atc-korttien vaihtarit tipahtavat postilaatikkoon.
Noora kysyi
tänään saako hänkin tehdä kortteja ja niinpä päätimme huomenna
valloittaa keittiön pöydän ja askarrella yhdessä. Saa nähdä viekö
atc-kortit tyttärenkin mukanaan!?! :)
lauantai, 17. maaliskuu 2007
Kommentit