sunnuntai, 15. huhtikuu 2007
Kai sitä jotain on sillä tänään meikäläinen on heilunut mökissä edes
takaisin ja saanut aikaan enemmän kun kuluneen kuukauden aikana.
Aamulla heräsin kun tytöt katselivat jo lastenohjelmia olohuoneessa.
Ajattelin että kello käy jo vaikka mitä, mutta puolta kahdeksaa näytti
olevan kun nousin ylös. Aamupalan jälkeen laittelin paikkoja kuntoon,
sitä normaalia hääräämistä. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja
lähdin mattopyykille. Joo-o, kevään ensimmäinen matto on pesty, ja
ulkona on kuivumassa vaikka hitaasti kuivuukin. Eräs äiti viikolla
kertoi asuneensa Pohjanmaalla ja tottuneensa siellä asumisen aikana
että matot pestään aina keväällä lumen aikaan. Näin niistä tulee
kuulema kirkkaampia ja varmaan raikkaampia kuin kesähelteen aikana.
Tämähän piti sitten kokeilla ja nyt se matto roikkuu tuolla ulkona.
Saatuani maton pestyä jatkoi pesu-kannalla ja jynssäsin pesuhuoneen
lattiat ja seinät puhtaiksi. Sen verran oli puhti jo poissa pesun
jälkeen että päätin jättää saunan pesun ensi viikonlopuksi. Lauteet kun
ovat raskaat nostaa pois paikoiltaan. Siihen tarvitaan uutta puhtia!
Pienen levähdys ja tankkaustauon jälkeen intoa piisasi taas ja siinä
sai kyytiä terassi ja pitkä eteinen. Kannoin terassin kalusteen jo
pihalle ja niitähän piti heti kokeilla. Nooralla ja Idalla oli
kavereita leikkimässä joten pistimme piknikin pystyyn. Mikäs siinä kun
aurinkokin paisteli terassille lämpimästi. Tarjolla oli mokkapaloja,
keksejä ja mehua. Ja kyllä piisasi, yksi mokkapala jäi lopulta
jäljelle, jonka tietty meikämanni pisteli poskeen.
Auringon paistaessa kaikki lika tulee hyvin esille, varsinkin
ikkunoista. Olohuoneen ikkunoiden alareunat on Veetin reviiriä ja sen
on näköisetkin. Niinpä pesin keittiön ja olohuoneen ikkunat ja maailma
kirkastui heti. Mutta tiedän että tuo alareuna on kohta
samannäköinen kuin ennen pesua. Veeti kun tutkii ulkomaailmaa kuono
kiinni ikkunassa. ;)
Illemmasta kävimme putkensuulla jälleen
juoksuttamassa Veetiä. Mukana oli naapurin Hetakin, joka innostui
juoksuttamaan Veetiä ihan kunnolla. Heta heittelikeppejä Veetille niin
paljon että koira ei enää jaksanut juosta keppien perään. Kotia päästyä
ja pesulla käytyä onkin maannut yhdessä paikassa ja ottanut rennosti.
Nyt taidan minäkin siirtyä tuon rennosti ottamisen kannalle ja istahtaa telkun ääreen odottelemaan hellua iltavuorosta.
Kommentit