Kuulumisten kirjoittaminen on jäänyt hieman heikommalle, joten nyt ajattelin istahtaa ja kirjoitella mitä meille päin kuuluu. Toinen kouluviikko on tytöillä jo loppusuoralla ja läksyjä on tehty joka päivä, joten arki on palannut meidän mökkiin. Keskiviikkona Nooralla oli poikkeuksellinen koulupäivä sillä oli Nooran luokan vuoro lähteä Honkamaahan partiomajalle retkelle. Tämän retken järjestävät koulun kanssa Keminmaan kunta ja seurakunta. Tuon päivän aikana vanhemmatkin pääsevät tutustumaan luokan lapsiin sekä luokanopettajaan, rehtoriin ja erityisopettajaan. Ohjelmaan kuuluu kaikenlaista yhteista puuhaa sekä juttutuokio vanhempien ja opettajan kanssa. Minä olen ollut retkellä mukana Idan lähtiessä ekaluokalle, joten Mika lähti nyt Nooran mukaan. Tosin oli hieman pakkokin kun minut soitettiin tiistaina loppuviikoksi töihin.
Hieman taisi retki molempia jännittää, mutta kivaa tuntui olevan kun hymysuin illalla kertoivat päivästä. mieleenpainuvin tarina oli alkutuokio jolloin oli pitänyt miettiä mikä eläin kuvastaisi omaa perhettä parhaiten. Mikalla oli ollut ehdotuksena mölyapina, sillä meidän perheeseen kuuluu kova äänisiä  jäseniä ja kun kaikki aukaisevat suunsa on meteli hirmuinen. Noora oli kuitenkin valinnut eläimeksi koiran, mutta ei ollut osannut perustella valintaansa. Mika oli tullut apuun ja sanonut että yritämme olla yhtä uskollisia ja lojaaleja toisillemme niin kuin koira isännälleen. Vau! Joku äiti oli sanonutkin että olipa hienosti sanottu. Tätä sitten lasten kanssa iltasella mietitiin mitä se voisi tarkoittaa :)
Idan kouluviikko on mennyt ihan mukavasti ja on ollut kuulema ihan ahkerasti mukana tunneilla opettajan mukaan. Me nimittäin kävimme tiistaina juttelemassa Seppo-open kanssa. Viime viikolla tuli opettajalta viesti että hänestä olisi mukava tutustua ja rupatella vanhempien kanssa näin syyskauden alussa, koska neljännen luokan viralliset juttutuokiot on suunniteltu vasta kevätkaudelle. Minä soitin sitten heti maanantaina opettajalle ja sovin tapaamisen. Mukava että opettaja haluaa tutustua vanhempiin ihan omasta tahdosta ja näin pääsee yhteistyö rullaamaan kodin ja koulun välillä. Tähän mennessä kun yhteistyö on ollut vain reissuvihkon varassa. Lokakuussa meillä onkin sitten seurakunnan leirikeskuksessa vanhempainilta ja samalla lapset jäävät sinne parin yön kestävään leirikouluun. Idalle leirikeskus onkin tuttu paikka sillä hän on ollut siellä ennenkin seurakunnan omilla lastenleireillä.
Mitä meikäläiseen tulee niin töitä on siis tehty. Kunnasta soitettiin ja kyseltiin voisinko kolmeksi päiväksi tulla töihin ryhmäperhepäivähoitokotiin, hirveän pitkä sana :) Töitä on nyt tehty kaksi päivää ja huomenna olisi viimeinen. Ihan kivaa on ollut touhuta lasten kanssa ja mukava on ollut huomata että isommat lapset jopa muistavat minut nimeltä. Nimittäin olen vieraillut tuossa kyseisessä paikassa seurakunnalla ollessani töissä. Tänäänkin yksi lapsi tuli ja kysyi että voisinko laulaa hänen kanssaan Taivaan isällä on paljon lapsia -laulun. Sama lapsi kysyi myös että miksi olen täällä heidän kanssaan. Tarkoittaen tietenkin koko päivää, kun aikaisemmin vierailin vain puolen tunnin verran.
Tälläistä meillä. nyt kuitenkin lähden laittelemaan iltapalaa ja valmistautumaan viimeiseen työpäivään.