Ystävänpäivään on vielä aikaa, mutta meillä on viime viikosta lähtien hoidettu Hermanni -nimistä kakkukaveria.  Olen jo monen vuoden ajan valmistellut tätä kyseistä kakkua aika ajoin ja aina yhden jaetun juuren laittanut pakastimeen. Näin on Hermanni meillä säilynyt ja se on meillä herkkua. Vaivansa veroinen.

Tänään valmistin kaksi juurta kerralla; toisen perinteisellä ohjeella jonka itse olen aikoinaan saanut ja toisen kakun netistä löytämän version mukaan. Eipä juuri eroja ollut maussa. Itse saamastani ohjeesta puuttui joitain mausteita mitä netistä löytämästäni, kuten pähkinä- ja suklaarouhe. Omenaraasteen unohdin lisätä ihan kokonaan, mutta ensi kerralla sitten.