Tänään nukuttiinkin pitkään... varmaankin pientä matkaväsymystä kaikilla. Ja omassa sängyssä on ihan eri nukkua, kuin vieraissa. Kunhan saatiin päivä alkuun purkailin matkatavaroita, jotka jäi vielä eilen purkamatta. Nyt kun ollaan taas kotosalla jatkuu maalausurakka, mutta ei ennen kuin haetaan uusi maalipönttö, joten lähdin hakemaan kaupungista. Samalla eksyin Vero Modaan mistä löysin itselleni pirtsakan puseron kotia että töihin. Sitä kun katselee jo vaatteita syksyä varten. Kai tuo kotona oleminen alkaa tekemään tepposia, kun ajattelee jo töitäkin. Viime yönä näin unta, missä olin lomalla, kunnes työkaverini tuli sanomaan että minun pitäisi olla töissä. Juuri se päivä oli kuulema meidän ensimmäinen työpäivä ja minä olin kuvitellut loman kestävän vielä kuukauden. Että silleen... Kemin Laukku -liikkeessä oli ale-myynti myös ja löysin itselleni laukun sieltä, mikä on sopivan kokoinen töihin. Näin ajattelin ensimmäisenä kun laukkua katselin. Ja vielä olisi tosiaan tuo kuukausi lomautusaikaa jäljellä. No sain minä sitä maaliakin ostettua, että pääsen kotona töihin.
    Muuten päivä menikin kotosalla oleskeluun. Laiteltiin Mikan kanssa paikkoja kuntoon ja mie tein pizzaa Mikalle evääksi töihin. Reppana vaihtoi eilen vuoroa työkaverin kanssa, eli aamuvuoron sijaan menee tänään yövuoroon ja tekee huomisen aamuvuoron putkeen. Tulee huomenna kahdeen jälkeen kotia, laittaa nukkumaan ja lähtee taas yhdeksältä illalla yövuoroon. Pitää varmaankin lähteä evakkoon huomispäivänä jotta Mika saa nukkua rauhassa.
    Veetin kanssa käytiin ensimmäisen kerran Sillankorvan ja Tervolantien risteyksen kautta lenkillä. Färirannan leikkipuiston jälkeen alkoi koira katsella taakse päin ja välillä junttasi takapuolen maahan. matkan varrelta löyty uusia hajuja ja uusia ääniä, joita sitten jäätiin uteliaana ja välillä hieman pelokkaan näköisenä kuuntelemaan. Hyvin kuitenkin jaksoi kävellä ja loppumatka meni jo paljon reippaammin. Huomenna käymme saman lenkin ja katsellaan olisiko se hieman tutumpi reitti jo.