Tänään meillä kävi kotona vierailemassa terveydenhoitaja neuvolasta kolmen viikon tarkastuksella. Enää ei olekaan kotikäyntejä, vaan meidän onkin Uffen kanssa lähdettävä itse liikkeelle. Seuraavana onkin ryhmäneuvola, joka onkin minulle ihan uutta, sillä tämmöisiä ryhmiksiä ei ollut kun tytöt syntyivät. Mukavahan tuo on tutustua äiteihin, joiden kanssa mahdollisesti ollaan tekemisissä kun lapset kasvaa kouluikäisiksi. Automaattisesti ajattelin vain äitejä, mutta voihan siellä olla myös iskätkin paikalla. Ainakin meidän iskä toivotettiin tervetulleeksi ryhmisneuvolaan, jos työvuorot sen sallivat.

Rauhalliseksi ja jänteväksi pojaksi neuvolan täti Uffea kehui. Painoakin oli tullut sitten viime punnituksen jälkeen, mutta ei niin paljoa mitä me vanhukset arvelimme. Puolisen kiloa meni arvaus mettään. Viikon ikäisenä paino oli 4080g ja nyt kaksi viikkoa myöhemmin 4440g. 

Huomenna meille tulee töistäni vierailulle pappi. Suunnittelemme laskiaissunnuntaina pidettäviä ristiäisiä. Sama pappi on kolme vuotta sitten vihkinyt meidät ja siksipä pyysinkin juuri häntä Uffelle kastepapiksi. Kotosalla on hieman jo puuhasteltukin juhlia varten. Onneksi lähipiirissämme on hyviä leipureita, joilta saamme avustusta syötävien suhteen, josta haluankin jo nyt lausua KIITOKSEN. Itse olen leiponut eilen pikkuleipiä valmiiksi ja sain illalla vielä ommeltua valmiiksi olohuoneen verhot, joiden lyhennys jäi tekemättä ennen synnytystä. Majoitusjärjestelyjäkin ollaan suunniteltu, kun Savon puolesta ja Ruotsinmaalta on tulossa sukulaisia. Uudet sohvatkin saatiin hommattua ja kerkesivät tuoda hyvissä ajoin kotiakin. Sanoin isännälle että meidän mökissä ei ristiäisiä juhlita, jos vanhat sohvat eivät vaihdu uusiin. Vanhat olivat jo niin risaiset että sisukset tulivat ulos. No olivathan ne aikansa eläneet ja yhden koiranpennunkin kestäneet. Oltiin juuri ostamassa uusia sohvia kun vajaa kolme vuotta sitten taloomme muutti kultaisennoutajan pentu. Jäi sohvat kauppaan siltä istumalta ja onneksi niin. Mummi toi tänään kastemekonkin ja valkoisia liinoja. Kastemekko on äitini tekemä ja kuinkahan monella vauvalla se on ollut päälle kastepäivänä. Yksi heistä on meidän Noora. Idalla on ollut Mikan suvun kastemekko, jossa onkin pitempi käyttäjälista.

Nyt kuitenkin lähden laitteleen paikkoja kuntoon. Ihan rauhassa saa touhuta, kun kaikki kolme muksua on nukkumassa ja isäntäkin on vielä töissä iltavuorossa. Täytynee nauttia tästä rauhallisesta hetkestä. Ennen Uffen syntymää näitä hiljaisia hetkiä kun oli hieman enemmän ei niistä jaksanut enää nauttia, mutta nyt niitä jälleen arvostaa.

Blogin sivussa on linkki "Uffe" jonka takaa löytyy kuvia meidän uudesta perheenjäsenestä. Tein ihan oman sivun kuville, jotta eivät häviä tänne kirjoituksien sekaan.