Aamulla noustessamme ylös Jaana ja Simo olivat lähteneet töihin.
Laittelimme paikkoja kuntoon, kunnes lähdimme Peltoniemeen katsomaan
Jarmon ja Kaisun uutta koiranpentua. Pentu oli 11 viikon ikäinen,
rodultaan Walesinspringersspanieli ja nimeltään Vili. Ja melkoinen Vili
Vilpertti olikin, kun Veetilläkin meni jonkin aikaa kunnes sai
nuoremman koiran alistettua. Pentu oli koko ajan vauhdissa ja tulossa
Veetin päälle, eikä meinannut antaa periksi ollenkaan. Puoliansa osasi
kyllä piettää. Oli kuulema tapana ärhennellä toisille koirille.
Loppuajasta Veeti ei enää jaksanut välittää, vaan makasi maassa. Olisi
ollut mukava lukea Veetiskän ajatuksia sillä hetkellä. Ehkäpä näin:
"Sen kun hypit, en jaksa enää välittää pikku pennuista." Ilme ainakin
oli sen näköinen.
Iltapäivällä Mika ja tytöt lähtivät hakemaan Jaanan
Iisalmesta töistä, ja mie jäin sillä aikaa tekemään ruokaa. Lupasin
tehdä ruuan valmiiksi kun työläiset tulevat kotosalle. Simonkin tultua
töistä lähdimme koko poppoo käymään Jussin luona Pajujärvellä. Veeti
oli innoissaan kun sai olla ihan vapaana ja tilaa oli pihalla juosta,
eikä kukaan huutanut koko ajan "ei sinne, ei saa mennä... tänne". Mika
ja Simo ahersivat pajupillejä tytöille, tosin Simo oli oppipoikana.
Harmi kun en kerennyt ottamaan kuvia aherruksista. Mutta kimakkaasti
pajupillit soivat.
Pihalla minulla, Jaanalla ja Idalla oli
tikkakisat. Häviäjän tehtävänä oli tarjota koko poppoolle jäätelöt,
toiseksi tulleen hieroa häviäjän niskoja ja voittajalle kuului illan
tiskivuoro. Lopputulos oli viidenheittokieroksen jälkeen: mie 222
pistettä, Jaana 185 pistettä ja Ida jotain 50-60 pisteen väliltä. En
tarkkaan muista ja hukkasin vielä muistilappuni jonka kirjoitin.
Tiskivuoro hoidettiin seuraavana aamuna, Ida sai kyllä hierontaa, mutta
kutitti kuulema liian paljon ja jäätelöt meiltä jäi saamatta. Mutta sen
edestä söimme kyllä illalla iltapalaksi Taxigrillin hampurilaisia ja
ranskalaisia ihan mahan täydeltä.
maanantai, 24. heinäkuu 2006
Kommentit