Tänään vietettiin partiolaisten laumailtaa Vanhan pappilan piha-alueella. Sinne oli kokoontunut sudenpentuja ja seikkailijoita, joista yksi oli meidän Ida. alunperin oli tarkoitus että neiti vannoisi partiovalansa Yrjönpäivänä, mutta se siirrettiin Itsenäisyyspäivään, joilloin laumajohtajan sanojen mukaan valan vannominen tuntuu arvokkaammalta.

Vaikkei valaa vannottukaan ilta oli ilmeistä päätellen mukava. Seikkailija-tyttösen voittivat Kirkkis-kisan ja jättivät pojat toiselle sijalle. Pihamaalle oli ripoteltu erilaisia tehtäväpisteitä, joista yksi oli esim. ensiapu -piste. En tiedä uskaltaisinko antaa neitokaisten ensihoitaa murtunutta jalkaani, jos näin sattuisi käymään. Oli nimittäin hoito semmoista kikatusta ja hirinää että meinasi suorituskin mennä plörinäksi. :)

Kirkkis-kisan ja palkintojen jaon jälkeen sudenpennut esittivät meille näytelmän Pyhästä Yrjänästä, partiolaisten suojeluspyhimyksestä.

Kerran Pyhä Yrjänä tuli Selem-nimiseen kaupunkiin, jonka lähettyvillä eli lohikäärme. Sille oli joka päivä syötettävä yksi kaupungin asukkaista, joiden kohtalon arpa ratkaisi. Sinä päivänä, jolloin Pyhä Yrjänä tuli kaupunkiin, arpa oli langennut kuninkaan tyttären, Cleolindan, osalle. Pyhä Yrjänä päätti, ettei prinsessa saisi kuolla, ja niin hän hyökkäsi läheisessä suossa makaavan lohikäärmeen kimppuun ja tappoi sen.

Kyllä oli pojilla hauskaa kun vihreän pressu-lohikärmeen alla jonossa kulki pikkupoikia kikatellen ja prinsessa huivi päässä kiljaisi ja hyppäsi innosta kun lohikäärme ei syönytkään häntä. Yleisö ei voinut muuta kuin nauraa, mutta hauskaahan laumailtaan tultiin pitämäänkin.