Eilen illalla innostuin askartelemaan atc-kortteja, joten nukkumaan menin myöhään, ja sekös sitten aamulla kostautui. Ei millään meinannut silmät aueta herätyksen soidessa. Tahdon voimalla kuitenkin nousin aloittamaan alkavan viikon. Mika tuli myös viimeisestä yövuorosta ja jäi hereille kun Nooran hammaslääkäri oli puoli yhdeksältä. Tänään olin päiväkerhoja pitämässä Lautiosaaren puolella, joten lähdimme Idan kanssa yhtä aikaa kävelemään, Ida kouluun ja minä töihin. Puolessa välissä Idan koulumatkaa tiemme erkanivat ja toivottelimme toisille hyvää koulu- ja työpäivää.

Hyvä työpäivä olikin, vaikka kevätväsymystä alkaakin olla ilmassa. Kevään lähestyessä näyttää väsymystä ilmenevän muillakin, sillä kerhoryhmät ovat pienentyneet. Tai sitten pöpöjä on liikenteellä, me itsekin olemme siittä hyvä esimerkki viime viikkoa ajatellen. Työpäivän päätteeksi ajattelin reipastella ja tepastella koululle Idaa vastaan, samaan aikaan kun pääsimme. Yhdessä sitten kävelimme kotia lumisateessa. Lumi oli sen verran märkää että olimme kuin uitettuja koiria kotia päästyämme.

Lunta tuli kyllä riittävästi ja kolalle olikin töitä illemmasta. Hiki virtasi kun kolasin pihan puhtaaksi. Hyviä pikkumäkijä kasaantui ympäri pihaa, joista riitti iloa Nooralle, joka laski niistä liukurilla. Neiti olisi halunnut lähteä vielä penkoille laskemaan mäkeä, mutta kolausurakan jälkeen ei äiskästä ollut enää kaveria mäenlaskuun. Väsymys hävisi kuitenkin sisälle tullessa kun oven avatessa vastaan tuli lättyjen tuoksu. Ida oli alkanut paistamaan meille iltapalaksi lättyjä, jotka kyllä hävisivät pöydältä samantien kun ne siihen tuotiin. Syömäkavereina olivat myös Mikan työkaveri tyttöystävän kanssa, jotka piipahtivat meillä iltakaffeella.

Mutta nyt taidan kuitenkin luovuttaa ja painua unten maille, sillä ajatus ei oikein tunnu juoksevan ja silmät lupsahtelevat vähän väliä kiinni. Huomiseen! :)